Aloittaminen on aina vaikeinta. Tämänkin blogin perustamista olen miettinyt jo pitkään. Ensimmäisenä mietitytti, että haluanko blogata omalla naamallani ja nimelläni - entä jos tutut ja puolitutut löytävät blogiini? Haluanko esim avomieheni lukevan näitä? Toisaalta halusin kuitenkin puhua niin henkilökohtaisista aiheista, että tutut olisivat kyllä tekstin tunnistaneet nimimerkin takaani. Päädyin siis olemaan aidosti minä, mitään salailematta.
Olen siis pian 23-vuotias tekniikan opiskelija, jonka elämä on kokenut aikamoisen myllerryksen. Olin tankotanssia aktiivisesti harrastava, yhdistystoimintaan hurahtanut ja nuoren koiranpennun hankkinut, kun selästäni löydettiin spondylolisteesi - nikamasiirtymä. Diagnoosin mukana elämästä jäi rakkaat harrastukset pois ja tilalle tuli kipuja, lääkkeitä, tutkimuksia ja leikkauksen odottamista.
Nyt kun alkujärkytyksestä on selvitty olen löytänyt uusia unelmia. Tällä hetkellä olen totaalisesti huratanut kuntosaleiluun ja terveellisiin elämäntapoihin. Luonnollisesti seuraan myös innolla kotisohvalta miehekkeen ja koiran treenaamista. Isoimpana henkilökohtaisena tavoitteena minulla on leikkauksesta toipuminen - ensi kesänä aion tavalla tai toisella käydä vaeltamassa ja jossain vaiheessa elämääni aion tavalla tai toisella pystyä vielä juoksemaan maratonin.
Tästä alkaa minun erilainen matkani - sisältäen koirailua, urheilua, parisuhdetta, paljon sairastelua ja välillä luonnollisesti pinnallista pohdintaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti